Näkkileipää!

Vuosi on alkanut ja kiirettä pitää sekä elämäntapa- että taloremontin kanssa. Tässä resepti, joka sopii molempiin: aivan järettömän helpot, nopeat ja terveelliset näkkileivät! 

P:n täti antoi pari erilaista reseptiä ja molemmissa taikinan idea tuntuu olevan, että tehdään vedestä ja jauhoista vetelä taikina ja sekaan sekoitetaan erilaisia siemeniä ja jyviä. Tätä on siis helppo muokata sen mukaan, mitä kaapissa sattuu olemaan. Alla oleva resepti ei ole kumpikaan niistä tädiltä saaduista, vaan (taas kerran...) oma kehitelmä niiden pohjalta. Mikähän siinäkin on, ettei vaan voi valmiita reseptejä noudattaa. Koskaan. ;)

Superhelppo terveysnäkkäri

Uunipellillinen

1,5 dl kaurahiutaleita 

yht. 1,5 dl vehnä- ja/tai spelttijauhoja

0,5 dl polentaa

0,5 tl suolaa

0,5 dl seesaminsiemeniä

0,5 dl auringonkukansiemeniä

0,5 dl kurpitsansiemeniä

0,75 dl pellavansiemeniä

(Jos jotain siemenistä ei satu kaapissa olemaan, jätä pois ja laita muita vastaavasti vähän enemmän. Kuvan näkkärissä ei ole pellavansiemeniä.)

1 rkl rypsiöljyä

2-2,5 dl vettä

Kuumenna uuni 160 asteeseen. Sekoita kuivat aineet ja siemenet kulhossa. Lisää öljy ja vettä, kunnes tuloksena on löysä taikina. Anna taikinan turvota hetken aikaa. Vuoraa pelti leivinpaperilla, voitele paperi kevyesti öljyllä. Levitä taikina paperille tasaiseksi. Halutessasi voit ripotella pinnalle vähän sormisuolaa. Paista 30 min, ota hetkeksi ulos ja leikkaa ruuduiksi ja jatka sitten paistamista vielä 30 min. 

Joulun välipäivien kinkunhävitystalkoot: Pulled Pork Pizza revisited!

Tervehdys! 

P intaantui joulukinkkuostoksilla ottamaan tavallista suuremman kinkun. Yleensä on valittu sellainen 5 kg painoinen, nyt jostain syystä tuntui hyvältä idealta ostaa lähes 8 kg painoinen yksilö. Lisäksi perheen 3-v. ilmoitti varsin selväsanaisesti, ettei hän moiseen syvästi epäilyttävään lihakimpaleeseen koske. Näistä syistä kinkkua jäi pyhistä jäljelle melko paljon.

MUTTA. Tänään tehtiin joulun välipäivien klassikkoherkkua: kinkkupizzaa. Joulukinkkutähteiden hävityksessä haastavinta on peittää joulukinkun tyypillinen maku. Yleensä kaikki on saaneet jo tarpeekseen siitä, eikä ketään kiinnosta syödä joka päivä erilaista joulukinkunmakuista ruokaa. Noh, pizzassa tämä ongelma on melko helppo ratkaista valitsemalla täytteet oikein. Toinen pizza oli perus kinkku-aurajuusto-ananas (toimii!) mutta toinen tuo pari postausta sitten tehty pulled pork-pizza. Menestys! BBQ-kastike on täydellinen kaveri tähän, kukaan pöydässä olijoista huomannut syövänsä joulukinkkua. Ei edes nuorimmainen. Pulled porkin tilalle siis aivan pieneksi kuutioitua joulukinkkua, mukaan vihreää paprikaa, punasipulia ja tuoretta tomaattia. Täydellistä!

Uudenvuoden nakki- ja perunasalaattikarkeloita odotellen, P&J

Ei joulunaikaa ilman saaristolaisleipää 

Esikoisen partiolippukunnalla oli perinteiset joulumyyjäiset, joihin J innokkaasti lupasi osallistua tuomalla 5 saaristolaisleipää myyntiin. Joten edellisenä yönä P sitten leipoi saaristolaisleipää. Lippukunta joutui tosin tyytymään vain kolmeen vuokaleipään viiden sijasta. P:n iloksi joku leivän ostanut kyseli reseptin perään, joten siksi tämä aihe tällä viikolla. 

Tapana on ollut näitä leipoa muutama satsi ennen joulua ja jaella sitten ystäville, tutuille ja naapureille. Ohje on helppo, ei vaadi vaivaamista jne, joten onnistuu (uskallanko sanoa: takuuvarmasti?) ei niin jauhoisiltakin peukaloilta. Ohje on alunperin jostain ruokalehdestä, mutta muokattu omaan makuun sopivaksi. Maltaiden, ruisjauhon, siirapin määriä on justeerattu niin, että maku on meille just sopiva. Nesteeksi jotkut tykkää käyttää piimää tai omenamehua (eihän nyt sentään... eihän?), meillä tykätään jouluisasta appelsiinin mausta tässä leivässä, mutta te teette juuri niin kuin tykkäätte.

Mukavaa joulunodotusta! 

Saaristolaisleipä

3–4 vuokaleipää

8 dl appelsiinimehua

2 palaa (100 g) hiivaa 

2 rkl suolaa

2,5 dl siirappia

3 dl kaljamaltaita

4 dl ruisjauhoa

8-10 dl vehnäjauhoa

2 dl auringonkukansiemeniä

Vuokien voiteluun voita tai leivontamargariinia

Leipien sivelyyn: 0,5 dl siirappia ja 0,5 dl vettä 

Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi, murenna hiiva joukkoon, lisää suola ja siirappi, sekoita. Lisää kaljamaltaat, ruisjauho, vehnäjauhot ja lopuksi auringonkukansiemenet. Sekoita tasaiseksi. Taikina saa olla melko pehmeää/löysää. Anna kohota lämpimässä paikassa tunnin ajan. Voitele sillä välin leipävuoat. Nujerra taikina ja jaa se sitten tasaisesti vuokiin. Voit punnita vuoat ja tasata taikinan, niin leivistä tulee saman kokoisia ja ne paistuvat tasaisesti. Anna leipien kohota tunnin ajan, laita loppuvaiheessa uuni lämpenemään 175 asteeseen. Paista 50-60 min, voitele leivät runsaasti siirappi-vesiseoksella noin 30 min paiston jälkeen, tämä tekee niihin kiiltävän pinnan. Kun leivät ovat kypsiä, anna niiden jäähtyä 10-15 min vuoassaan ja kumoa sitten, anna jäähtyä kokonaan. Leipä säilyy hyvin leipälaatikossa, kun sen antaa hiukan pinnasta kuivahtaa ennen pussittamista, toki myös pakastimessa leipä pysyy hyvänä pitkään.

Talkkunaomenamurupaistos, rustiikkisen herkullinen yhdyssanahirviö 

Yksi P:n lempiresepteistä on ihanan Nigella Lawsonin mansikkacrumble. Tämä on siltä pohjalta tehty oma kehitelmä: mansikat on vaihtunut omppuun, makua antaa talkkuna, vaniljan ja etenkin sokerin kanssa on himmattu. Lopputulos on aika mukava, vähän jopa suolaisenmakea, rustiikkinen murupaistos. Kaneli jätettiin tällä kertaa paistoksesta pois, ettei se peittäisi talkkunan makua, mutta hyvinhän tuo siihen sopisi. Joten jos Sellainen Fiilis sattuu olemaan, niin go for it, reseptit on tehty rikottaviksi. ;)

Ihme juttu muuten. Talkkunaa todella vähän resepteissä missään näkee. Sääli juttu, on kyllä niin hyvää. Ehdotuksia otetaan vastaan, jos jollakulla on hyviä ideoita. Täällä lähinnä syödään sitä viilin päällä ja mustikkarahkan seassa... 

Ja nyt, kuten kuusvuotiaamme tapaa sanoa: moikka-kuippa! Ens kertaan taas!

Mantelinen talkkunaomenamurupaistos

uunivuoallinen

Vuokaan pohjalle:

1 kg hapokkaita omenia kuorittuna ja pilkottuna
0,5 dl rusinoita
2 rkl (ruoko)sokeria
4 rkl mantelijauhetta

Murupäällinen:

1 dl talkkunaa
1 dl vehnäjauhoja
2-3 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
5 rkl kylmää voita
100 g mantelilastuja
1 - 1,25 dl (ruoko)sokeria

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Laita omenalohkot uunivuoan pohjalle. Ripottele päälle sokeri ja mantelijauhe sekä rusinat. Mittaa kulhoon talkkuna, vehnäjauho, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Sekoita, lisää voi. Nypi seos tasaiseksi muruksi. Lisää sokeri ja mantelilastut ja sekoita sekaisin. Kaada muruseos tasaisesti omenoiden päälle. Paista uunin alatasolla kunnes omenat ovat pehmeitä eli noin 45 min, suojaa tarvittaessa foliolla, ettei paistos pala. Tarjoa lämpimänä ja jäähtyneenä. 

Pulled pork pizza on tuhtien BBQ-makujen ystävän pizzavalinta

Vanha – tosin virheellinen – sanonta mairittelee hedelmäkakkuja seuraavasti: “Fruit? yammm… Cake? yammm… Fruitcake? Nasty crap.” Nyt on kuitenkin sellainen yhdistelmä joka ei taivu minkäänlaisiin solvausyrityksiin, sillä tämänkertainen ruoka on enemmän kuin osiensa summa. Tai ei oikeastaan. Vaan se on täsmälleen osiensa summa. Kun pulled pork ja pizza yhdistetään, saadaan uunista ulos juuri sitä mitä luvataan: Pulled pork pizzaa.

Pulled pork on tehnyt läpimurron suomalaisiin kesäkeittiöihin muutaman vuoden aikana. Grillissä ja uunissa pitkän kaavan mukaan valmistettuna onkin vaikea kuvitella että possusta saisi oikein mitenkään parempaa ruokaa. Talvinen ja hieman oikaistu valmistus toimi sekin oikein hyvin. Tuloksena erittäin onnistunutta pizzaa. Ja on tätä kyllä aivan pakko koittaa tehdä myös ulkona ensi kesänä, ensin possun kypsennys ja sitten pizzapohja kivelle ja hiiligrilliin. Kuinkas monta viikkoa kesään olikaan?

Mukana oleva BBQ-kastike on muuten hyvä. Kannattaa säästää resepti muuhunkin käyttöön.

PS. Se pulled porkin n:llä alkava suomennos täytyy vaihtaa toiseen heti. 

Pulled pork pizza

2 uunipellillistä

Pulled pork-pizza BBQ-kastikkeella, lisäksi vihreää paprikaa, punasipulia, tuoretta tomaattia ja juustoa. 

Alla olevien aineksien lisäksi tarvitset:

400-500 g juustoraastetta

1 punasipulin ohueksi viipaloituna

1 vihreän paprikan kuutioituna

3 isoa tomaattia kuutioituna

Pulled pork

800 g kassleria

1 rkl suolaa

1 rkl chilimaustetta

pieni loraus Tabascoa

0,5 tl inkiväärijauhetta

sipuli lohkottuna

3 valkosipulin kynttä

Laita kattilaan tai pataan pari litraa vettä, lisää mausteet ja liha. Anna kiehua pienellä tulella ainakin 3 h, mielellään enemmänkin. Nosta liha liemestä, revi kahdella haarukalla silpuksi.

BBQ-kastike

2,5 dl paseerattua tomaattia

1 dl fariinisokeria

2 dl valkoista balsamicoetikkaa

1 rkl siirappia

1 rkl Worcester-kastiketta

1 rkl dijon-sinappia

2-3 valkosipulin kynttä murskattuna

ripsaus cayanne-pippuria

mustapippuria, suolaa

Mittaa kaikki ainekset kattilaan, keitä rauhassa 15 min. Anna jäähtyä.

Pizzataikina

5 dl vettä

2 tl suolaa

1 rkl sokeria

pala hiivaa

3 dl ruisjauhoa

vehnäjauhoja

0,5 dl oliiviöljyä

(halutessasi maissijauhoa tai polentaa pellin sirotteluun)

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi, murenna hiiva joukkoon, lisää suola ja sokeri. Sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää ruisjauho ja sopivasti vehnäjauhoa niin, että taikina on sopivan kiinteää. Lisää oliiviöljy. Anna kohota. Sirottele kahdelle leivinpellille leivinpaperille karkeaa maissijauhoa tai polentaa, painele taikina pellille.

Kokoa pizza: pizzapohjan päälle puolet BBQ-kastikkeesta, sen päälle puolet pulled porkista. Lisäksi ohueksi leikattua punasipulia ja vihreää paprikaa. Kuorruta juustoraasteella. Ripottele tomaattikuutiot juuston päälle. Paista 250 asteessa noin 20 min.

Mysli – aamujen pelastus ja katutaiteen inspiroija

Ciao! 

J jakoi jossain päin sosiaalista mediaa kuvan, jonka kuvateksti kuului jotakuinkin näin: "My neighborhood isn't exactly the toughest one." ja kuvassa oli seinään tehty töherrys, jossa luki "Muesli". Kuvasta tuli (ei ehkä niin kovin yllättäen) mieleen mysli. Eikä ihan mikä tahansa mysli, vaan itse tehty muromysli. Resepti on eräästä 90-luvun lopulta olevasta kasviskeittokirjasta ja sitä lukiessa saattaa hiipiä mieleen epäilys, että ehkä terveellisempiäkin aamupalavaihtoehtoja on olemassa. Toisaalta pähkinöitä tulee sekaan runsaasti, samoin tietysti kaurahiutaleita, joten on niitä huonompiakin vaihtoehtoja. Aika varmasti.

Itse reseptistä sen verran, että paistaessa kannattaa pysytellä lähietäisyydellä ja sekoitella mysliä muutaman kerran, ettei se pala ja että se ruskistuu tasaisesti. Muuta hankalaa tässä ei sitten olekaan. :)

Ihania viikonloppuaamuja!

Update: Tässä muuten se kuva! Mysli on universaali asia.

Mysli eli Home Made Granola

50 g voita

0,5 dl (ruoko)sokeria

2 rkl vaaleaa siirappia

4 rkl hunajaa

2 tl vaniljasokeria

1 l kaurahiutaleita

1 dl karkeasti rouhittua mantelia

(1/4 dl pistaasipähkinöitä)

1 dl kookoshiutaleita

2 dl rouhittuja pecan-pähkinöitä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuumenna kattilassa voi, sokeri, hunaja, siirappi ja vaniljasokeri. Anna kiehahtaa. Lisää kaikki muut ainekset, sekoita huolellisesti sekaisin. Levitä tasaisesti leivinpaperin päälle pellille ja paista noin 20 min uunin keskitasolla. Sekoittele pariin kertaan paistamisen aikana, varo ettei mysli pala. Anna jäähtyä rauhassa pellillä ja siirrä sitten ilmatiiviiseen purkkiin. 

Caesarkastikkeesta

Sunnuntai-iltapäivänä tuli äkkiä akuutti kana-caesarkolmioleipien tarve. Syynä tähän oli Stockmannin Hullut päivät. Älkää kysykö miksi tai miten, mutta jostain syystä tavaksi on muodostunut käydä siellä jonain päivänä hypistelemässä tavaroita, ostamassa lapsille sukkahousuja, ja syödä lounaaksi tuollainen leipä. Nyt jotenkin arkikiire pääsi ikävällä tavalla tämän tärkeän Perinteen edelle, ja leivän puute jäi kalvamaan niin pahasti kuin kana-caesarkolmioleivän puute vain voi ihmistä kalvaa. Joten tehtiin sellaisia sitten itse. On todettava, että parempia tuli, vaikka Stockan Delin leivät ihan hyviä ovatkin. Salaisuus: kastike. Mies maistoi sitä ja pyysi lusikan. Lapset vaikenivat täysin saatuaan leivät eteensä. Itseasiassa en muista niitä yhtä hiljaisina pitkään aikaan edes nähneeni. Itse maistelin kastiketta aivan luvattoman paljon jo leipiä tehdessä.

Joten tässä se nyt on. Kastike. Sopii leipiin hyvin, koska ei valu majoneesipohjan takia, mutta en näe mitään syytä miksi tätä ei voisi syödä salaatin kanssa. Jos kuvan leipiä tekee mieli, tarvitsee kastikkeen alle, väliin ja päälle lisätä vain pari siivua paahdettua paahtoleipää, paistettua kanafilettä ja runsaasti salaattia. Majoneesiksi kannattaa valita jotain kunnon tavaraa, esim. Hellmann'sin majoneesi on tosi hyvää ilman sitä ikävää pistävää sivumakua, mikä monissa valmismajoneeseissa on.

Syysfiiliksissä, P

(Helppo, nopea ja aivan mahdottoman hyvä) Caesarkastike

Yht n. 3 dl

1 pienehkö valkosipulin kynsi

1 anjovisfile
2,5 dl majoneesia
1 tl worcesterkastiketta
1 tl hunajalla maustettua Dijon-sinappia
mustapippuria muutama kierros myllystä
1 dl tuoretta parmesanraastetta

Purista valkosipulinkynsi valkosipulipuristimella murskaksi mittakippoon. Tyhjennä puristin ja tee sama anjovisfileelle. Lisää kuppiin kaikki muutkin mausteet, majoneesi ja juustoraaste. Sekoita hyvin, anna maustua hetki ja herkuttele. Jos haluat enemmän ytyä, voit laittaa enemmän valkosipulia.